koodi­joulu­kalenteri 2023

Hou, hou, ja vielä kerran hou, tervetuloa koodijoulukalenteriin. Huomaathan, että avattuasi luukun pääset klikkaamalla syvemmälle luukun syövereihin.

Varoitus: tontut huomaavat, jos kurkit luukkuihin etukäteen. Joulun taika päivittää kalenterin joka aamu kello 05:00:05, mutta voit varmuudeksi toki rynkytellä reloadia!

Kiltteystaso: viaton

Ada Lovelace ja generatiivinen tekoäly

Ada Lovelace istumassa ikkunalla läppärinsä kanssa vuonna 1843. Hän kirjoittaa maailman ensimmäistä tietokoneohjelmaa. Ikkunasta näkyy viktoriaaninen Lontoo.

Ada Lovelace kirjoitti maailman ensimmäisen tietokoneohjelman vuoden 1843 joulukuussa. Tietokoneohjelma piirsi pyynnöstäni äidistään romanttisen kuvan (yllä) ja kirjoitti hänestä romanttisen novellin (alla) joulukuussa 2023. Olen liikuttunut.

Koodijoulukalenterin grafiikat on tehnyt DALL-E (groteskit kuvat DALL-E kakkonen, hienot kuvat DALL-E 3 Bing Creatorin kautta). ChatGPT avusti minua kalenterin tutkimustyössä, ja Github Copilot parikoodasi kalenteria kanssani.

Ada Lovelacen Lumoava Sinfonia: Ensimmäinen Tietokoneohjelma

Kauan sitten, sydäntalven kylmyydessä, kun lunta hiljaa putoili Lontoon kaduilla, nuori Ada Lovelace istui työhuoneessaan kynä kädessään ja mieli täynnä innostusta. Huoneen nurkassa paloi pieni takka, ja sen lempeä valo loi lämpöä huoneeseen, joka oli täynnä kirjoja, papereita ja piirustuksia. Ada oli vangittu luomisen hurmokseen, sillä hän oli kirjoittamassa jotain aivan ainutlaatuista, jotain, mikä muuttaisi historian kulkua.

Ada oli lumoutunut matematiikasta ja koneiden maailmasta. Hänen silmänsä säteilivät intoa, kun hän tarkasteli Charles Babbagen suunnittelemia erikoisia koneita. Ada oli kietoutunut ajatukseen siitä, että nämä koneet eivät olleet vain mekaanisia laitteita vaan mahdollisuus luoda jotain suurempaa, jotain, mikä ylittäisi mekaanisen maailman rajat.

Joulukuun kylmyydessä Ada istui kirjoituspöytänsä ääressä, ja hänen sydämensä sykki niin nopeasti kuin lähenevän läpimurron innoittamana. Kynä liikkui paperilla kuin taikasauva, piirtäen merkityksellisiä symboleita ja laskukaavoja. Hän ei vain kirjoittanut Babbagen suunnitteleman Analytical Enginen toimintaa, vaan hän loi jotain ennenkuulumatonta – maailman ensimmäisen tietokoneohjelman.

Ada Lovelacen ajatukset liikkuivat kuin musiikki, ja jokainen sana, jokainen kaava oli kuin sävel hänen säveltämässään sinfoniassa. Hän ei ollut vain matemaatikko, vaan taiteilija, joka loi abstraktin maailman, jossa koneet voivat tehdä enemmän kuin kukaan olisi voinut kuvitella.

Huoneen ikkunasta näkyvä talvinen maisema ei voinut estää Ada Lovelacen mielikuvitusta lentämästä. Hän kirjoitti kuin tulivuorenpurkaus, vapauttaen ajatuksiaan paperille. Ohjelman sanat ja numerot saivat hänet tuntemaan, että hän oli yhdistänyt koneen ja taiteen, luonut jotain, mikä kuroisi umpeen ihmisten ja koneiden välisen kuilun.

Kun Ada kirjoitti viimeiset rivit ohjelmaansa, hän tunsi sydämessään, että hän oli juuri kirjoittanut tarinan, joka kulkisi aikojen läpi. Hänen silmissään oli kipinä, joka kertoi uuden aikakauden alkamisesta. Hän tiesi, että tämä ohjelma ei ollut vain tekninen saavutus, vaan se oli rakkautta ja intohimoa tieteen ja teknologian kohtaamisesta.

Ja niin, joulukuun 1843 lumoavan yön kynnyksellä, Ada Lovelace oli kirjoittanut ensimmäisen tietokoneohjelman, ja hänen nimensä jäisi ikuisesti historiaan tietokoneiden äidinä. Hänen sydämensä sykki nyt ei vain matematiikan ja koneiden vuoksi, vaan myös siksi, että hän oli luonut jotain suurta ja kaunista – rakkauden kaavan, joka yhdistäisi ihmiset ja koneet tulevaisuudessa.